Sumusta kuoritutunee hieno päivä

Näissä kuvissa on tämän aamun tunnelmia. On mielenkiintoista seurata, kuinka samat paikat näyttävät vuorokauden eri aikoina erilaisilta: valon suunnalla ja määrällä on suuri merkitys näkymiin.

No niin, ollaan jo iltapäivässä, kun jatkan tätä blogitekstiä aamun tunnelmista. Päivä on upea, vaikka taivaalla muutama poutapilvi souteleekin.

Kerronpa tässä uroteoistani, jotka eivät sinänsä ole mitään ihmeellisiä juttuja, mutta minulle ne ovat. Yhtenä iltana perehdyin Svedbergsin vessanpyttyyn, kun mummu ilmoitti, ettei vessa toimi. Siinä vetovesi tulee nappia painamalla, mutta nyt oli nappi painettaessa jäänyt pohjalle. Muinaisissa LVI-opinnoissani ei sinänsä paneuduttu vessanpytyn toimintaan, tai en ainakaan muista. Kotona olen kuitenkin sivusilmällä seurannut Tuomon "harrastuksia" ja nähnyt, että vesisäiliön kannen voi ottaa pois ja kurkistaa sinne sisälle. Jossain elokuvassa rosvot taisivat piilottaa jotain moiseen paikkaan...

No joo, hetkisen ihmeteltyäni totesin, että "pytty toimii", mutta yhteys alemmista osista ylimpään painonappiin on ikään kuin katkennut. Se johtui taas siitä, että alempi osa oli kiinnitetty vielä alempaan osaan kiertämällä. Ja nyt sitä oli kierretty liikaa samaan suuntaan, jolloin se oli painunut liian alas. Ja tämä oli mahdollistunut sen takia, että pytyn vesisäiliön päällä olevan painonapin ympärillä oleva hopeanvärinen "rengas" oli (ja on edelleen) irronnut liimauksestaan ja mahdollistaa näin painonapin ja koko systeemin pyörimisen esim. vesisäiliön päällystä pyyhkiessä. Sitä se siivoaminen teettää... Mutta kyllä olin tyytyväinen itseeni, kun osasin korjata vian. Nyt pitäisi vielä hankkia liimaa, jotta napit ja renkaat pysyivät paikallaan tai eivät ainakaan pyörisi ympyrää... ylös ja alashan napin pitää kyllä liikkua.

Sitten toinen aivan tuore naisinsinöörijuttu: mummun ja vaarin kuistin portaisiin kiinnitetyt muovimatot ovat aivan riekaleina ja ne pitäisi poistaa. Ne on kuitenkin kiinnitetty ristipäisillä ruuveilla, jotka päätin poistaa porakoneella, kuten vaari oli sanonut tekevänsä. Minä näppäränä tyttönä ajattelin olla avuksi ja ottaa ruuvit ja matonriekaleet itse pois, teknisenä ihmisenä tietenkin porakonetta apuna käyttäen.

Ensimmäinen vartti meni porakonetta etsien. No sitten ilmeni, että se on akulla toimiva ja ollut talven käyttämättömänä vaarin autotallin perällä. Sitten löysin vara-akun, jonka vaihdoin vehkeeseen ja toin toisen akun sisälle latautumaan. Ei siinä vara-akussakaan virtaa juuri ollut, mutta seuraava ongelma tuli kuitenkin poran terästä, jonka huomasin olevan aivan vääränlainen. Ja kuinka se saadaan irti porakoneesta ja mistä löytyy sopiva vaihtoterä??




 

Kuinka saada nämä sopimaan samaan paikkaan???

Kaiken kaikkiaan soitin Tuomolle ja Lauralle noin kymmenisen kertaa ja lähetin kännykällä kuvia porakoneen osista... Vaarin hyllystä löytyi hieno kokoelma vaihtoteriä, mutta ne olivat vääränmerkkisiä. Se ei minua sinänsä olisi estänyt ainakaan kokeilemasta, mutta kun ei yhtään ristipäätä löytynyt, jouduin etsimään lisää. Lopulta löytyi pieni rasia, jossa oli nimettömiä teriä, jotka ainakin ulkonäkönsä puolesta näyttivät sopivilta. Yksi haaste oli selvittää, tarvitaanko holkkia vai ei ja kuinka sen saa irti. Nyt tiedän ratkaisut kaikkiin em. ongelmiin, mutta matot ovat yhä ruuvattuina portaissa. Odotan akun latautumista, toivottavasti  se onnistuu...

Mummu istutti tänään orvokit, kuvassa niiden ensimmäinen kastelu:

Mainittakoon tässä vielä lopuksi, että risojen muovimattojen poistaminen onnistui kuin onnistuikin sujuvasti, kun akku oli ladattu. Yhteenvetona voisi todeta, että valmisteleviin toimiin meni noin tunti ja itse operaatioon roskien poistaminen mukaan luettuna noin 10 min. Mutta positiiviseen saldoon voi lukea sen, että nyt osaan käyttää vaarin porakonetta ja vaihtaa siihen terätkin.