Niin lähti tänään meidän pihasta luumupuu! Tuomo pisti apinanraivolla puun poikki ja paloiksi hetkessä. Sennakin kantoi kortensa kekoon. Vuonna 1996 istutimme kirsikkapuun, joka paleltui heti ensimmäisenä talvena. Saimme korvaavan taimen seuraavana vuonna, ja valitsimme varmemman päälle luumupuun. Eipä sekään onnistunut niin kuin toivoimme: parhaana vuonna se teki 8 luumua, joista linnut söivät suurimman osan. Pääsimme kuitenkin maistamaan, hyviä olisivat olleet. Ehkä luumpuu olisi tarvinnut kaverin, joko omaan pihaan tai ainakin lähinaapuriin. Yksinään se ei oikein jaksanut innostua luumujen kasvattamiseen.
Ilta on ollut tosi lämmin ja kaunis. Minä istuttelin kasvattamiani pelargoniota ulkoruukkuihin. Ne ovat kyllä aivan eri maailmasta kuin kaupoissa ja toreilla myytävät sukulaisensa, mutta ehkä niistä vielä kehkeytyy kunnon kukkia... muutamassa on jo nuppuja...
Täydensin vielä eilistä kukkakimppua etupihalta poistetun kukkapenkin tulppaaneilla. Vein kimpun yöksi ulos, etteivät kisut maistelisi kielon lehtiä. Ehkäpä ne tietävät kielon myrkylliseksi, mutta eilen näytti siltä, että Kiti ainakin maisteli yhtä lehteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti