lauantai 30. marraskuuta 2013

Adventin kynnyksellä

Tuusulanjärvi tänään 30.11.2013


Täytyy vain todeta, että OHHOH, kylläpä on syksy hurahtanut... väittäisin, että nopeammin kuin koskaan. Näin kai olen tuntenut joka vuosi tähän aikaan. Tunnen myös suurta iloa, koska noin kolmen viikon päästä päivät alkavat pidentyä. Ja vuoden vaihteen jälkeen ollaan ikään kuin kevätpuolella, mikä pelkkänä ajatuksen poikasenakin jaksaa ilahduttaa yhä uudestaan.
 
Mutta eipä tämä syksykään mikään huono ole ollut. Kaikenlaista uuttakin kivaa olen tehnyt ja vielä oppinutkin. Tuija houkutteli minut valoryijykurssille, jonka jälkeen innostuin vielä toisestakin narutyöstä eli kranssista, jonka kuva on tuossa alempana. Ryijyn teko paperinaruista ottaa koville, kädet meinaavat mennä "ruvelle", ja siksi työ onkin vielä kesken. Kranssin sentään sain valmiiksi, vaikka senkin teko oli aluksi vähän hankalaa. Mutta kuten Tuija totesi, homma alkaa jossain vaiheessa sujumaan ja niin kävi minullekin. Nyt kranssi koristaa meidän makuuhuoneen pikkuikkunaa. Ehkä kranssi on tuohon kohtaan liian iso, mutta olkoon, meidän talossa ei ole isoja ikkunoita kun isommatkin ovat vain kaksi tuommoista kapeaa vierekkäin.
 
Tuo uusia taitoja opettava paikka on entinen käsityökeskus, nykyiseltä nimeltään Taito Uusimaa, jonka toimitilat rahapulassa oleva kaupunkimme meinaa ottaa oman käyttöönsä. Todella sääli ja surku, jos moinen toiminta kaupungistamme loppuu. Kävin laittamassa nimeni kuntalaisaloitteeseen, joka tähtää ko. toiminnan jatkumiseen, pieni mutta toivottavasti osaltaan merkittävä teko. Paitsi narutöitä, opin siellä myös koukkuamisen jalon taidon ja kohta on Tuomolla koukuttu pipo. Ehkä myös Villellä, kunhan saan entisen ja liian pieneksi osoittautuneen tekeleen purettua ja uuden aloitettua. Purkaminen ja uudelleen aloittaminen ovat kaksi maailman tylsintä hommaa... no ainakin jotain sinnepäin.
 
Purkamisesta puheen ollen, ostin eilen uutta Novitan Hile-lankaa, kun näin uudessa ohjelehdessä siitä tehdyn virkatun pipon. Virkkasin koko eilisen illan pipoa Lauralle, mutta jouduin purkamaan, kun tein niin tiukkaa, että siitäkin piposta meinasi tulla liian pieni... ei ole hyvä, jos pipo oikeasti kiristää. Malli on sellainen, että kertaalleen virkatun pipon päälle ikään kuin ketjusilmukoista tulee toinen kerros päälle ja sen riittävän löysäksi virkkaaminen meinaa olla tosi vaikeaa. Mutta tänään saan pipon valmiiksi. Virkkaaminen on muuten hyvä keino pysyä hereillä. Eilen töistä kotiuduttuani olin aivan puhkipoikki ja syötyäni valmis yöunille. Uusi lanka oli kuitenkin niin innostava, että vääntäydyin sängyn sijasta sohvalle ja siinä virkistyin lopulta niin, että läksin vielä vähän ennen puolta yötä Sennan kanssa lenkille.
 
Kamalasti olen siis aloitellut kaikenlaisia käsitöitä, mutta valmista ei ole tullut ollenkaan samaan tahtiin. Sukkia sen sijaan en ole tainnut tehdä kuin yhden, siis en pariakaan. Sukat eivät jostain syystä innosta ihan niin paljoa, kuin pipot ja narutyöt. Siis kyllä nekin innostavat, mutta aika mokoma ei kerta kaikkiaan riitä kuin niihin ihan kaikkein innostavimpiin juttuihin. Onneksi minulla on viime keväänä tehtyjä sukkia, jotta on jotain joulupataan laitettavaa. 
 
Kuinka mahdoin saada ajan riittämään, kun lapset olivat pieniä. Silloin ompelin lapsille sekä  itselleni vaatteita ja neuloin isoja vaatekappaleita. Ja leivoin ja tein ruokaa paljon enemmän kuin nykyään. Onkohan minusta tullut jotenkin hidas?
 
 
Kranssi by Tuula
 
Koriste by Laura


Sain houkuteltua Lauran mukaan yhdelle narukurssille. Hän teki seinälle tai pöydälle laitettavan koristeen neulomalla. Todella kaunis, mutta melkoisen suuritöinen sekin.

Ylimmässä kuvassa ei ole vielä lunta maassa, mutta nyt tätä kirjoittaessa taitaa jo vähän olla. Tuomo on parhaillaan vaihtamassa talvirenkaita Lauran autoon, jottei jäisi aivan "viime tippaan"... onhan huomenna jo joulukuu, oli lunta tai ei. Huomiseksi on ennustettu peräti myrskyä, jonka toivon jäävän ennakoitua vaisummaksi. Olisi se kurjaa, jos taas ihmisten sähköt katkeaisivat. Ja kaksi kaveria on juuri matkalla eteläisessä naapurimaassamme ja kotiutumassa juuri huomenna. Toivottavasti laiva pääsee turvallisesti liikkumaan laineilla.

Nyt taidan palata virkkuun äärelle. Ihanaa adventtiaikaa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti