Tässä ylinnä kuva melkein samasta paikasta kuin viime kirjoituskerralla (tai yrityshän se vain oli), mutta lumen määrä on vähäisempi. Tuomo haketti tänään risuja, minä leikkelin syyshortensioiden oksat ja koivuangervojen vanhat kukinnot... teepaitasillani. Lisäksi istuin etukuistilla jonkin aikaa ja annoin auringon paistaa naamataluani. En mielestäni kauaa siinä istunut, mutta tätä kirjoittaessa poskia selvästi kuumottaa.
Meillä oli ennestään yksi maapallo-kompostori ja toissa viikolla Tuomo hankki toisen Prisman huimasta alennusmyynnistä. Aika söpöt kaksoset... Lisäksi meillä on 17-vuotias Sepe, joka vetelee viimeisiään eikä esim. kestä siirtoa uuteen paikkaan. Eri puolella pihaa on lisäksi kehikkoja puutarhajätteille. Merkillistä, kuinka uskomattoman määrän näin pieni perhe ja piha tuottavat biojätteitä. Ei uskoisi, jos ei olisi tätä kokemusta.
Yksi varma kevään merkki on pärinän lisääntyminen. Eilen ja tänään lenkkeillessä on kuulunut toinen toistaan kamalampia ääniä, jotka ovat nuorten miesten ajopeleistä peräisin. Luulisi kovan äänen käyvän myös kuskin omiin korviin, mutta ehkä se ei omissa korvissa tunnu niin ärsyttävältä kuin tämmöisten täti-ihmisten. - Suvaitsevuutta Tuula, pahempaakin voisi olla, muistuttelen itselleni. Aamulla sentään on rauhallista, tänäänkään seitsemän aikoihin emme Sennan kanssa tavaneet ketään.
Tässä on kuva etupihan kukkapenkistämme, joka vielä aamulla oli osittain lumen alla (ja on muuten vieläkin). Mutta sielläkin oli eloa havaittavissa eli tulppaanin varret kurottavat jo päivänvaloon.
Alkuviikosta käväisin lääkärissä ja sai vaihdettua verenpainelääkkeeni toiseen. Jopa hävisi turvotus jaloista heti ensimäisenä päivänä, kun olin aamulla nauttinut uutta ihmeainetta. Ja keskiviikkona, kun kävelin Sennan kanssa keskustasta kotiin, huomasin etteivät sormenikaan olleet turvoksissa kuten yleensä kävellessä ovat. En ollut aikaisemmin tajunnut, että sormienkin turvotus voisi johtua lääkkeestä, mutta näin se ilmeísesti oli. Jippii, kesä saa nyt todella tulla, kun minäkin voin monen vuoden jälkeen käyttää hameita ja mekkoja julkisesti. Lääkkeen todellinen teho ja vaikutus näkyvät kuulemma vasta muutaman viikon käytön jälkeen, joten ehkä ei kannata vielä innostua ihan hirveästi. Haitalliset vaikutukset eivät pientä huimausta lukuun ottamatta ole vielä ilmaantuneet, joten jotain voi olla vielä odotettavissa. Mutta paineet ovat nyt olleet todella alhaisia, vaikka töissä on aika stressaavaa. Iloitsen siis kovasti... ja ihmettelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti