Ensimmäisen kerran lähes puoleen vuoteen uskaltauduimme Sennan kanssa aamulla varhain yläkuvan pururadalle, joka lumiseen aikaan on pyhitetty hiihtäjien käyttöön. Yksi hiihtäjä tuli vastaan eli hiihtokausi ei ole vieläkään ohi. Kohtaamisemme oli sopuisa, hyppäsimmehän Sennan kanssa lumipenkkaan ja annoimme hiihtäjän käyttöön koko radan. Ladut ja niiden väliin jäävä luistelukaista ovat jo sen verran jäiset, ettei liikkumisemme enää pystynyt pilaamaan niitä.
Näin kyseisellä metsätaipaleella jäniksen ja kaksi oravaa, Senna ei onneksi tällä kertaa huomannut jänistä, mutta toisen oravan se kävi saattelemassa puuhun. Olipa taas upea aamuhetki, montaa kanssakulkijaa emme kohdanneet, joten Senna sai juoksennella vapaana suurimman osan matkasta. Olin varannut mukaan kelataluttimen, jonka avulla olisimme voineet harjoitella tottelevaisuutta jäniksen kohdatessamme: Sennahan ei tyypillisesti kuule mamman kehotuksia sen jälkeen, kun se on saanut näköhavainnon jäniksestä ja sännännyt sen perään. Jäniksen jahtaamisen estämistä en nyt sitten pääsyt kokeilemaan, mutta Sennasta Toscan vanha kelatalutin oli tosi kiva lelu, ja sen hihnassa olevaa heijastinta Senna hamusi suuhunsa matkan aikana moneen otteeseen.
Lunta on ollut tosi paljon, ja on edelleenkin, mutta selvästi sen määrä vähenee päivä päivältä öisistä pakkasista huolimatta. Ehkä tämä kevään hidas eteneminen onkin kuitenkin hyvä juttu, lumet ikään kuin haihtuvat aurinkoisten ja tuulisten päivien aikana, eikä kovia tulvia synnykään ainakaan täällä meidän kylällä, Pohjanmaalla ja muilla alavilla alueilla voi olla eri tilanne.
Keräsin pienen kimpun pajunkissoja. Olin ottanut oksasakset mukaani, joten minun eri tarvinnut repiä puita. Julkaisen iltapäivällä asetelman, käyn tässä välillä kaupassa hankkimassa mm. jotain kukkia.
***
No niin, yksi päivä mennä hurahti taas. On ilta ja kello on noin 21.00 kun tätä kirjoitan. Lisään vain muutamia kuvia, jotka ikään kuin lupasin. Ei tullut asetelmista kovin kummoisia, kun tulppaanit olivatkin niin nupuillaan... arveluttaa mahavatkohan ollenkaan aueta...
Iltalenkillä huomasimme kevään taas edenneen ja Sennan kuratassut piti pestä ensimmäisen kerran moneen kuukauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti