Black Chips Elviraa alias Sennaa mentiin hakemaan puolilta päivin liki 30 asteen helteessä. Monica oli käyttänyt pennut luonnetestissä, ja kuinkas ollakaan, meidän neiti on aikamoinen riiviö, joka tarvitsee johdonmukaista koulutusta ja johtajuusharjoituksia. Ja sillä on hyvät edellytykset tulla hyväksi harrastus- ja kisakoiraksi. Taisi olla Tuomon keksimä nimi jonkinlainen enne. Kotimatkalla Senna protestoi äänekkäästi, kun se joutui tyytymään Lauran sylissä istumiseen eikä päässyt kiipeilemään ympäri autoa. Lopulta se rauhoittui, kun ei muukaan auttanut. Se ei voinut ollenkaan pahoin eli matka meni oikein mukavasti.
Uuteen kotiin saavuttuamme vietimme jonkin aikaa takapihalla, jotta Senna väsyisi kunnolla ja olisi siten helppo tapaus kissojen tutustua. Viiru oli heti kovasti kiinnostunut ja antoi Sennan tutkia itseään. Kiti sen sijaan hävisi yläkertaan ja näyttäytyi vasta tuntien päästä. Kumpikaan kissa ei kuitenkaan pörhistellyt karvojaan tai sähissyt. Onhan niillä monen vuoden koirakokemus, Tosca vaan oli aikanaan perheen eläinten esikoinen, kun Sennan on nyt tyytyminen kuopuksen osaan.
Senna tekee tuttavuutta Viirun kanssa |
Uudet kaverukset nukkumassa |
Senna ja uusi ulkopallo |
Ensimmäinen päivä on tähän saakka sujunut leppoisasti. Senna on ottanut monet päikkärit ja kaikki pissat ja yhdet kakat on onnistuneesti tehty takapihalle, yhtään vahinkoa ei ole vielä sattunut.
On tosi mielenkiintoista seurata etenkin Viirun ja Sennan ystävyyden kehittymistä. Ne ovat nyt suurin piirtein samankokoisia, mutta niin erilaisia. Viiru yrittää ystävyyden merkiksi puskea Sennaa, joka ei oikein ymmärrä puskemisen ideaa, mutta yrittää sitten vastapuolisesti nuolla ja vähän hellästi purrakin viirun korvia. Kun Laura samalla silittää Viirua, kokee se olevansa turvassa eikä pahastu Sennan erilaisista hellyydenosoituksista.
Kiitos Monicalle ihanasta ja hyvinhoidetusta pennusta! Ja upeasta pentupaketista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti