Arki alkoi taas

Tämä kuva minun piti liittää jo eiliseen tekstiini, mutta en ehtinyt, kun piti joutua TV:n ääreen. Ikään kuin todisteeksi, että lunta on Etelä-Suomessakin jo vuoden vaihteessa. Koko eilinen tekstini jäi lyhyeksi kuin kananlento, mutta yritän tästä eteenpäin olla vähän huolellisempi.

Joo, tänään piti palata taas arkeen reilun viikon tauon jälkeen. Loma oli kyllä niin täynnä tapahtumia, että tavallinen arki hetkeksi unohtui, mutta se lienee loman tarkoituskin. Parina päivänä tuli nukuttua peräti yli yhdeksään, mikä on todella harvinaista nykyisin. Se johtui tietysti siitä, että illat venyivät pitkiksi eli nukkumistunnit säilyivät tavanomaisina. Useimmiten herääminen tapahtuu kuitenkin kuuden seitsemän välillä, olipa nukahtamisaika mikä tahansa.

Viirukin taisi ymmärtää, että on loma, eikä alkanut pyrkiä ulos aamuyöllä, kuten se niin usein tekee. Viiru on meidän neljävuotias kissaneiti, joka tietää mitä tahtoo ja raaskii sen ilmoittaa varsin näkyvästi ja kuuluvasti. Viime kesänä makuuhuoneemme ikkunan pieleen rakennettu kissanhäkki on Viirulle mieluinen paikka ja sinne se halajaa, vaikka ulkona on kylmää ja lumista. Siirrän nukkumaan mennessäni yöpöydän pois ikkunan äärestä, jotta se ei ylety raapimaan ikkunaa, mutta Viiru on kätevä kissa ja yltää raapimaan ikkunaa minun korvani juuresta sängyn päältäkin. Siihen minä yleensä herään joka yö neljän viiden aikaan. Rutiiniin kuuluu, että nousen sängystä, käyn vessassa ja könyän silmät puoliummessa keittiöön antamaan Viirulle ruokaa, jolloin se lausuu minulle kiitokseksi "Väy". Toinen tyttökissamme Kiti on jo seitsemän vuotta vanha ja ymmärtää nukkumisen ja ehjän yöunen tärkeyden. Se nukkuukin enimmät ajat vuorokaudesta ja tervehtii meitä herättyään lausumalla "Kurr". Nyt se makaa viersssäni tai oikeastaan alkoi juuri herätä, kun rapsuttelin sitä mahasta. Tämä haukotus on aivan tuore:



 

Kiti haukottelee


Tasapuolisuuden vuoksi kävin ottamassa kuvan myös Viirusta, joka nukkui sohvalla, mutta heräsi tietenkin kuvaa otettaessa.



Viiru loikoilee sohvalla

Tänään sain vihdoin valmiiksi kummipojallemme Jimille joululahjaksi tarkoitetut villasukat. No, onhan tuo joulu vielä aika lähellä... Lanka on Novitan Seitsemää veljestä, joka on minun mielilankani isompien ihmisten sukkiin. Pienten lasten sukissa käytän yleensä niin ikään Novitan Nalle-lankaa.

Jimin sukat

Niin, arki alkoi, kun herätyskello soi klo 6.15. Vääntäydyin sängystä kolmannella torkkuherätyksellä ja ihmettelin, kuinka voisin koskaan jaksaa lähteä töihin. Ihme tapahtui, jälleen kerran, eikä aikaakaan, kun jo odottelin tuttuun tapaan asemalla myöhässä olevaa junaa. Meidän asemalle saapuessa se oli vain 5 min myöhässä, mutta työpaikan pysäkillä oltiin jo 25 min myöhässä. Ehdin juuri ja juuri liukuman puitteissa leimaamaan itseni sisälle.