Quite a warm day indeed... 32 C degrees in shade...
Kylläpä nyt hikeä pukkaa. Tuntuu että iltaa kohti ulkoilman lämpötila on vain kohonnut. Jalopähkämöt olivat kuumuudessa jo nyykähtäneet, samoin Toscan haudan daaliat, mutta ehkäpä ne vielä virkoavat. Kastelin tunnin pihan kasveja äsken. Parempi olisi tietenkin kastella myöhään illalla tai heti aamulla, mutta en malttanut odottaa... eihän sitä tiedä olenko edes hereillä illanmyöhään... ja ovatko kasvit enää hengissä ollenkaan.
Eilen tuli katsottua ruotsalaisten lahjaa maailmalle; Beckiä, joka loppui vasta puolilta öin. Vaikka olen kaikki Beckit katsonut muutamaan kertaan, ne vaan vielä jaksavat viehättää. Se, että pysyin hereillä loppuun saakka, kertoo jotain ohjelmien kiinnostavuudesta. Juhannuksen elokuvien aikana nukahdin heti ensimmäisen vartin aikana.
Viime yö, ne vaivaiset ja vajaat kuusi tuntia, sujuivat makeassa unessa, kun Tuomo laittoi ilmalämpöpumpun jäähdyttämään huushollia. Siunattu vehje, aamulla heräsin ennen kellon soittoa aivan virkeänä.
Sennakaan ei ole tässä helteessä kovin haluakas lenkkeilemään, aamun varhaiset hetket ja illan myöhäiset ovatkin parasta ulkoiluaikaa paitsi tietysti niille, jotka palvovat auringonpaistetta.
Tänään Senna nauratti meitä, kun Laura tarjosi sille nameja ja pyysi katsomaan silmiin käskyllä "katso". Normaalisti tämä "temppu" onnistuu Sennalta tosi hyvin. Tänään minä satuin seisomaan Lauran vieressä, ja kun Laura oli kyykyssä ja sanoi Sennalle "katso", Senna alkoi tuijottaa minua silmiin. Tämä toistui pari kertaa ja Sennalla kesti molemmilla kerroilla tosi kauan tajuta, että sen piti katsoa Lauraa silmiin, eikä suinkaan minua.
Tämmöisiä pieniä iloja tänään. Alakuvassa jalopähkämöt vielä virkeinä aamuvarhaisella kuvattuina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti