Kolmen peen viikko: Porvoo, Pori ja Pirkkola

Pikkulomien aikaa tässä juuri elelen. Viime keskiviikkona lomailimme Tuomon kanssa yhdessä ja kävimme sen kunniaksi Porvoossa syömässä ja shoppailemassa. Kisut saivat herkkuja ja palloja, Senna niin ikään herkkuja, uuden pehmoisen käärme-lelun ja frisbeen. Tuomon sain houkuteltua myös vaatekauppaan ja sieltä löysimme hänelle housut. Lisäksi teimme pakollisen visiitin paikallisen makeistehtaan myymälään. Omista ostoksistani voin vain todeta, että varsin kohtuulliset olivat. Aurinko paistoi upeasti, mutta siperialainen tuuli vei ulkoilusta miltei kaiken nautinnon.

Senna ja Viiru olivat tuliaisista iloisia. Senna tosin ei käärmeestä niinkään välittänyt, mutta frisbee oli sitäkin enemmän sen mieleen. Viiru ilahtui uusista palloista ja vaikuttaa, kuin se olisi oikein piristynyt ja nuortunut. Sennan perheeseemme tulon jälkeen Viirun kanssa ei ole palloilla juuri leikittykään. Ja nytkin Sennan pitää olla ulkona, muuten ei Viiru saa rauhassa leikkiä.

Torstain ja perjantain olin työmatkalla Porissa, missä kaiketi sama siperialainen tuuli edelleen jatkoi puhaltamistaan. Olin etukäteen suunnitellut tutkailevani kaupunkia paremminkin, mutta kylmyys esti tehokkaasti aikeeni. Jalkakäytävätkin olivat petollisen jäiset, joten kahdesta hyvästä syystä tyydyin melko vähäiseen ympäristön tarkasteluun. Kävelin kuitenkin pitkältä tuntuvan matkan rautatieasemalta hotellille ja seuraavana päivänä takaisin, joten kuntoiluakin tuli harrastettua. Samalla säästin työnantajani taksikuluja, mikä lienee erityisen arvostettavaa. Porista löytyi myös mukava lankakauppa, enkä voinut vastustaa kiusausta: tällä kertaa minut hurmattiin ihmelangalla, joka kuulemma lämmittää kylmällä ja viilentää kuumalla. Tein langasta Lauralle pipon ja nähtäväksi jää, onko luvatuissa ominaisuuksissa mitään perää. Sähköistä lanka ainakin oli, koska kaikki Sennasta irronneet karvat tuntuivat neuloessa tarttuvan siihen.

Eilinen kului shoppaillessa ja kokkaillessa Lauran kanssa. Villen toivomuksesta tehtiin jälkiruoaksi lettuja. Laura löysi hyvän ohjeen gluteenittomien lettujen tekoon, joten sellaisiakin tuli tehtyä. Ei tarttunut taikina pannuun ja lopputulokset näyttivät ulkoisestikin lähes "normaaleilta". Tässä linkki ohjeeseen:

Gluteenittomat letut

Tänään on viikon kolmannen peen päivä eli päivä Pirkkolassa, missä kävimme Monican luona Sennan ja sen sisarusten kanssa. Olipa taas kaikilla kivaa, erityisesti Sennalla, joka ottaa tapaamisista kaiken irti. Kahden ja puolen tunnin kaahotus takaa meille tänään rauhallisen illan. Senna vetäytyi ruokailtuaan sängyn alle nukkumaan, mutta raahautui juuri tähän sohvalle viereeni. Kiitos Monica, kun jaksoit taas järjestää meille yhteisen tapaamisen!

Ostin viikko siten ilmeisesti itseäni älykkäämmän puhelimen. Voi kauhistus sentään kuinka vaivalloista on ottaa sellainen käyttöön. Vai olenko minä tullut siihen ikään, että uuden oppiminen tuottaa tuskaa? Onneksi minulla on kotona apuvoimia, oma kärsivällisyyteni ei olisi riittänyt kaiken tarpeellisen selvittelyyn. Haluan paitsi soittaa sillä, lukea sähköposteja sekä ottaa ja lähettää kuvia, mutta muita ominaisuuksia en juurikaan tarvitse. Ehkä minä vielä opin pärjäämään sen kanssa.

Pikkulomista puheen ollen, huomenna olen taas lomalla. Oikein hymyilyttää pelkkä tietoisuuskin huomisesta vapaapäivästä. Pelkkää riemua päivä ei kuitenkaan ole, koska menen kuulemaan keskiviikkona otettujen verikokeiden tulokset. Luulenpa saavani ohjeita painonoudotukseen ja terveelliseen ruokavalioon, mutta eniten toivon saavani motivaatiota. Toivottavasti saan sen muutoin kuin huonojen tulosten avulla.

Nyt tähän loppuun laitan tuoreita, uuden älyvehkeen otoksia:

Porvoon tuomiokirkko

Kuva kirkonmäeltä

Rautatieasema kotiinlähdön hetkellä

Porin tori
 

Kiti-vaavi

Senna eilen aamulenkillä
 

Kaverukset takan ääressä lämmittelemässä

Ihmepipo

Sisaruksia Monican pihalla tänään