Haa, käväisimme juuri pikapissalla Sennan kanssa pihan perällä. Pukeuduin punahilkkasadeviittaan ja kumppareihin ja tarkenin juuri ja juuri seistä ulkona sen pari minuuttia, mikä kului Sennalta sopivan kukkapenkin etsintään. Senna on ruvennut jostain syystä pissailemaan mamman kukkien päälle. Kuihtuneet päiväliljapuskat tuntuvat olevan erityisessä suosiossa, mutta laakakatajatkin tuntuvat kelpaavan. Tällä kertaa pissat irtosivat kuitenkin punatähkien päälle. Ulkona on tosi kova tuuli, oikea myrsky, mutta lämmintä on vielä kymmenisen astetta.
Edessä on kolme vapaapäivää: viikonloppu ja maanantainen lomapäivä, jonka vietämme Tuomon kanssa läntisessä naapurimaassa. Onneksi myrsky tuli nyt, joten ehkä sunnuntaina, kun me astumme laivaan, se on jo ohi. Sain perheen manipuloitua muuttamaan huonekalujen paikkaa... siellä he nyt yläkerrassa touhuavat, kun minä istun laiskana ja kirjoitan. Ei vaan, kyllä minäkin kohta jatkan hommia. Pyykkikone ja tiskikone ovat päällä eli taas kerran on oikea tekemisen meininki. Olemmekin olleet tässä viime viikot niin väsyneitä työnteosta ja kaikesta muusta menosta, ettemme ole paljoa kotona jaksaneet.
Täytyy tässä kertoa maanantaiaamun tapahtumista. Luin lehteä ja söin aamupalaa ja ihmettelin, kun Senna oli niin hiljainen. Ehdin jo ajatella, että onkohan se sairas. Normaalistihan sillä on siihen aikaan kova touhu päällä koko ajan. Syötyäni menin leikkimään Sennan kanssa ja istuuduttuani lattialle näin pitkän langan, jonka toisessa päässä Viiru raapi lattiaa ikään kuin peittääkseen jotain. Langat lattialla on tavallinen näkymä meillä, onhan täällä kaksi ahkeraa neulojaa ja kaksi kissaa, joten en suuresti ihmetellyt näkemääni, vaikka en muistanutkaan äskettäin neuloneeni lilanvärisellä langalla. No joo, tarkempi tutkimus paljasti, ettei tämä ollutkaan lankaa, vaan hopeahapsille tarkoitettua shampoota, joka oli valunut avoimesta pullosta Sennan kannettua sen suihkuhuoneesta olohuoneeseen. Kaveruksilla oli kerrankin yhteinen mielenkiinnon kohde niin, että ne unohtivat keskinäisen nahistelun ja tutkistelivat aikaansaannoksiaan syvän harmonian vallassa. Minulle tuli kiire putsata värjäävä shampoo pois lattiasta. Pieni vana siihen jäi, mutta Tuomo sai sen jotenkin jynssättyä lopulta näkymättömiin.
Huomenna menemme käväisemään Lahdessa sovittelemassa metallista häkkiä auton takakonttiin. Senna alkaa olla niin iso tyttö, ettei se kohta mahdu kankaiseen häkkiinsä. Ja onhan se häkki vähän köykäinen turvallisuutta ajatellen. Mutta se on ollut tähän saakka tosi hyvä, koska sen avulla Sennan automatkat alkoivat sujua hyvin. Senna täytti tiistaina jo neljä kuukautta!
Ohessa pari kuvaa menneeltä viikolta: Viiru ja Senna lähentelevät toisiaan kangashäkin tuntumassa ja Kiti katselee menoa korkealta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti