This year we have got three apples, how awesome! Birds have already tasted them, so we can´t do anything with them. No jam or juice this year, but fortunately we have some left form last year.
Keräilin tässä tyhyilyn virkistämänä ja illan iloksi punaisia viinimarjoja kaksi ja puoli tuntia: jotenkin tosi rentouttavaa puuhaa. Siinä ajassa ehti mietiskellä kaikenlaisia, mm. muistella keiden kaikkien syntymäpäivät olen taas unohtanut. Myöhästyneet onnittelut Astalle Joensuuhun ja Marjukalle Varkauteen! Minusta on tullut tosi huonomuistinen, mitä pahoittelen kovasti.
Tänään katselin aamulla seinäkalenteria, jossa näkyy vain numeroita, ja mietin kenenkähän syntymäpäivä on tässä aivan lähiaikoina. Mitään ei tullut siinä vaiheessa mieleeni, mutta Tuomo tuossa juuri muisteli, että huomenna on Jorman synttärit. Niin, että onnittelut myös Jormalle, jos en satu huomenna muistamaan!
Marjapuskien ympärillä parhaita yksilötä etsiessäni, löysin myös kuluvan kesän kolmannen omenan, joka olikin jo pudonnut maahan. Valkea Kuulas, jonka parhaan puolen olen kääntänyt kameralle. Toinen puoli on lintujen nokkima. Mahtaakohan tuo ollakaan meidän puusta, kun on noin iso ja Valkeaksi Kuulaaksi kovin myöhässä? Niin tai näin, kolmesta linnun maistelemasta omenasta ei ole mihinkään, mutta kuten todettu, pieni omenasato on helpotus.
Jo ennen iltakahdeksaa meidän reippain pikkusiili ilmestyi puskista ruokaa etsimään. Kisujen kuivapapanat eivät olleet vielä likoamassa, joten vein siilille kisujen pussiruokaa. Eipä aikaakaan, kun kupille ilmestyi myös toinen, vielä pienempi siili. Kuppi tyhjeni vauhdilla ja sittemmin vein ulos myös liotetut papanat, joita parhaillaankin popsii joku siileistä. Siilit ovat kyllä tosi ihania.
Kiti pissailee edelleen Ilkan huoneen lattialle mielummin kuin hiekkalaatikkoon... voi huokaus sentään. Mutta nyt taidan ruveta rentoutumaan Brad Pittin seurassa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti